Nuorten fyysiset kunto-ominaisuudet (Joensuu 2022)
Liikunnanopetukseen integroidut Move!-mittaukset kuvastavat nuorten kyvykkyyttä toteuttaa erilaisia fyysisiä tehtäviä. Hyvä kunto tukee arjen toimintakykyä, ja nuoruudessa saavutetulla kuntotasolla on merkitystä tulevaisuuden toimintakykyisyyden kannalta. Nuoret, jotka saivat hyvät tulokset Move!-mittauksista, kokivat myös terveytensä hyväksi. Liikunnan lisäksi terveellinen painonkehitys kasvun ja kehityksen aikana tukee fyysisen kunnon kehittymistä.
Nuorten fyysiset kunto-ominaisuudet – muutosta selittävät tekijät ja yhteydet
koettuun terveyteen
Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa (Rajala 2021)
Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.
Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen
Liikkujatyyppi ohjaa opiskelijan opettajuuden kehittymistä (Kari 2016)
Jaana Kari tutki liikuntapedagogisessa väitöskirjassaan luokanopettajaopiskelijoiden liikunnanopettajuuden kehittymistä opettajakoulutuksen aikana. Luokanopettajat opettavat lapsille liikuntaa kuuden ensimmäisen kouluvuoden ajan. Koululiikunnan laatuun vaikuttaa olennaisesti, millaisia liikunnan opettajia luokanopettajakoulutuksesta valmistuu. Hyvä opettajuus rakentuu ketjussa, jossa opiskelija tunnistaa omat lähtökohtansa, tunnustaa oppimistarpeensa ja saa opettajankoulutuksessa tukea persoonalliseen kasvuunsa.
Jokaisella onkin omanlainen, omista liikunta- ja urheilukokemuksista rakentuva persoonallinen suhde liikuntaan. Tämä suhde määrittää, mitä ihminen liikunnasta itselleen haluaa ja millaisesta liikunnasta hän motivoituu.
Liikkujatyyppi.fi -sivuston testillä selvität mikä liikkujatyyppi sinä olet.
Hyvä opettaja: luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina
Lasten ja nuorten liikkumissuositus
Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa
liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä
huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille.
Suosituksesta on kieliversiot suomi, ruotsi ja englanti.
Lisätietoja UKK-instituutin ja Valtioneuvoston sivuilta.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimus
LIITU-tutkimuksessa kerätään koko maan kattavasti tietoa muutoksista ala- ja yläkouluikäisten lasten sekä nuorten liikunta-aktiivisuudesta, liikuntakäyttäytymisestä, passiivisesta ajanvietosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä.
LIITU-tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein sähköisellä kyselyllä ja objektiivisella liikemittarilla. Kyselytutkimuksen toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto ja objektiivisesta mittaamisesta UKK-instituutti yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
UKK-instituutti: tutkimustoiminta
UKK-instituutin tutkimustoiminnan tavoitteena on tehdä tieteellisesti korkeatasoista soveltavaa terveysliikuntatutkimusta.
Uusimmat tutkimusartikkelit löydät UKK-instituutin Tutkittua tietoa-sivustolta.
Likes: tutkimustoiminta
Likes tuottaa monialaista tietoa liikunnasta ja liikkumisesta elämänkulun eri vaiheissa.
Likesin tutkimukset: liikunta ja liikkuminen
Liikkuva koulu -ohjelma
Liikkuva koulu -ohjelman tutkimustiivistelmät -sivustolla on kattavasti koululaisten liikkumiseen liittyviä tutkimuksia.
Style
STYLE tutkii kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin.